Voittohan sieltä tuli!

Posted: heinäkuu 27, 2014 in Uncategorized

Suomen Leuanveto ry:n järjestämät Toistoleuanvedon SM-kisat järjestettiin tänä vuonna Tampereella, mainiolla Polte-salilla. Aikaisemmin kisoja on järjestetty tässä ihan vieressä, Kiimingissä, mutta en ole keksinyt osallistua. Nyt innostuin ja ehdin muutaman viikon aikana treenata vain kolme kertaa kisoja ajatellen. Kesäflunssa haittasi, joten jätin pois kaiken muun liikunnan ja tein pelkistettyä kestovoimaharjoittelua. Onneksi tauti talttui muutama päivä ennen kisoja ja olo oli kohtalainen.

Otin vaimon ja pojan mukaan, tarkoituksena oli kisailun lisäksi vähän lomailla hotellielämän ja kruisailun merkeissä. Laitettiin Mazdan nokka kohti Tamperetta jo perjantaina.

Osallistujia kisoissa oli kaiken kaikkiaan 82. Omassa sarjassani, yli 40-vuotiaiden alle 80kg sarjassa, oli kuusi kilpailijaa. Heistä kolmella oli kokemusta kilpailuista aiemmilta vuosilta ja kovia tuloksia. Koska en juurikaan voinut harjoitella erikoistuneesti kisoihin myöhäisherännäisyyden ja sairastelun vuoksi, keskityin psyykkiseen valmennukseen. Täytin henkilökohtaisen Facebook-sivuni uholla, että voitan kaikki. Tein mielikuvaharjoituksia suorituksestani. Mielikuvissa vedin aina 34 toistoa, jonka olen kerran vetänyt ja suoritus oli kaukana kisapuhtaudesta. Mielikuvaharjoittelu toimi myös fyysisellä tasolla, sillä joka kerta kun ajattelinkaan leuanvetoa, sykkeeni alkoi kiihtyä.

En silti ihan täysin uskonut, että oma vetoni riittäisi, sillä muutkin osallistujat varmasti olivat treenanneet ja tekisivät edellisvuosia kovempia tuloksia. Ehkä etuni kuitenkin olisi se, että minä tiesin kuinka paljon toistoja tarvitaan, kärkimiehet pohtisivat ehkä oman suorituksensa parantamista muutamalla. Arvioin, että voittoon tarvitaan yli 30 toistoa. Täysin varmaa oli, että sen saan, mutta hyväksyvätkö tuomarit, se oli epäselvää.

Kun selvisi, että vedän oman sarjani ensimmäisenä, päätin, etten irrota tangosta ennenkuin käteni pettävät. Niinpä viimeisissä toistoissa roikuin sekuntitolkulla keräten itseäni ja hakkasin uusia toistoja muutaman karjahduksen kera. Halusin taululle sellaiset lukemat, että perässäni tulevat joutuisivat hermoilemaan ja ehkä se sotkisi hieman keskittymistä. Tiedetään, kuulostaa suureelliselta taktikoinnilta, mutta tällaiset ajatusmallit kasvattivat omaa itseluottamustani. Sen minkä tekniikassa häviäisin, voittaisin sotasuunnitelmassa, uhossa, ilmeissä ja huuteluissa.

Pari tuntia ennen omaa suoritustani opettelimme Konsta Koivurannan kanssa virallista tekniikkaa. Kyynärnivelen täysi ojentuminen on minulle selkeä ongelma, samoin leuan vieminen täysin tangon yli vertikaalilinjassa. Kisasuorituksessa sorruinkin pariin virheeseen, joiden vuoksi menetin kaksi toistoa. Ennen omaa vetovuoroani meillä oli aikaa hengailla pihalla ja myös seurailla toisten suorituksia.

Omalla vetovuorollani en pystynyt lainkaan laskemaan toistojani, kuuntelin vain ”vedä”-komentoja, sekä virheilmoituksia. Kun lopulta sormista karkasi tunto ja putosin reilun minuutin repimisen jälkeen alas, kuulin tulokseni. 33 toistoa, joista 32 hyväksyttyä. Myöhemmin tuomarit kirjasivat myös toisen virheen ja hyväksyttyjä jäi 31.

Yksi toisensa jälkeen kaverit vetivät kovia tuloksia, jotka kuitenkin jäivät pari toistoa taakseni. Ajattelin, että perhana, saanko tosiaan hopeaa ensimmäisissä kisoissa! Viimeisenä lavalle nousi Ilkka Kalenius, mies, jonka tiesin vetävän jäätävän tuloksen. Hän paukuttikin varmalla tyylillä 32 toistoa. Yhdestä kiinni, ajattelin. Ei paha! En siis hävinnyt kymmenellä toistolla. Sitten tajusin, että myös Ilkalla oli tullut pari hylättyä toistoa. Sanoin vaimolleni, että voitin. Heitimme ylävitoset ja kaappasin poikani syliin. Poika pääsisi isänsä kanssa korkeimmalle korokkeelle hakemaan mitalia kaulaan. Tuntui todella hyvältä. Poseerattiin tietysti minua koutsanneen Konstan kanssa ja näytettiin bodipeukkua.

tulokset

Oma suoritukseni oli samalla Suomen ennätys, koska painoluokat ja säännöt on laitettu uusiksi. Vastaavaa painoluokkaa ei ole aiemmin ollut, joten vertailin sitä alle 85-kiloisiin, jossa entinen ennätys oli 26.

SE-tulokset

Kisoissa näkyi järkyttävän mahtavia vetoja, sekä upeita fysiikoita. Kaikki osallistujat olivat huippukunnossa. Ehkä hurjimpia olivat yli 70-vuotiaat, jonka paukuttivat toistoja tuosta noin vaan. Olisipa itsekin tuossa kunnossa 30 vuoden päästä! Naisten puolella Heli Heikkinen ja Sini Mattila löivät tiskiin sellaiset SE-lukemat, ettei niitä taideta heti ylittää.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s